Seulaset
Seulaset (M45) on avoin tähtijoukko Härän tähdistössä. Se on yksi lähimmistä avoimista tähtijoukoista, ja sen kirkkaimmat tähdet ovat sinivalkoisia jättiläisiä.
Mikä Seulaset on ja miten sitä katsellaan
Seulaset (M45) on avoin tähtijoukko Härän tähdistössä. Se on yksi lähimmistä avoimista tähtijoukoista, ja sen kirkkaimmat tähdet ovat sinivalkoisia jättiläisiä. Paljain silmin erottuu tyypillisesti 6-7 tähteä, mutta kiikarilla joukon jäseniä näkyy selvästi enemmän. Joukko on niin kirkas, että se erottuu jo esikaupunkialueella, jos taivas on selkeä.
Tämä sivu kertoo, miten löydät Seulaset, milloin ja millä välineellä niitä kannattaa katsella, miksi pimeä paikka ratkaisee ja mitä muita kohteita samalta seudulta kannattaa tarkkailla.
Missä Seulaset sijaitsevat taivaalla?
Seulaset (Messier 45) sijaitsee Härän tähdistössä (Taurus). Suomen leveysasteilla (noin 60-70° N) kohde nousee itätaivaalle syyskuun lopulla ja on talvella korkealla etelätaivaalla. Joukko ei koskaan nouse zeniittiin asti, mutta keskitalvella se kohoaa noin 50-60 asteen korkeuteen etelän suunnassa.
Löytäminen askel kerrallaan: 1. Suuntaa katseesi etelätaivaalle talvella kello 18-24 välillä. 2. Etsi Orionin vyö, kolme kirkasta tähteä lähes vaakasuorassa rivissä. 3. Jatka vyön linjaa ylöspäin kohti luodetta, ensimmäinen kirkas tähti on Aldebaran, Härän punertava silmä. 4. Siirrä katsettasi Aldebaranista hieman luoteeseen. Näet tiiviin, utuisen tähtiryhmän: Seulaset.
Paras vuodenaika ja kellonaika Suomessa
Seulaset on näkyvissä elokuusta huhtikuuhun, mutta paras havaintokausi on marraskuusta helmikuuhun. Tällöin kohde on korkeimmillaan etelätaivaalla ja pimeitä tunteja on runsaasti. Keskitalvella Seulaset on lähellä korkeinta asemaansa noin kello 22-23 Suomen aikaa.
- Syys, huhtikuu: kohde näkyvissä, korkeimmillaan etelässä.
- Marras, helmikuu: paras aika, korkealla ja pimeässä.
- Touko, heinäkuu: yötaivas ei pimene riittävästi Suomen leveysasteilla, joten Seulaset eivät käytännössä näy.
Millainen havaintoväline sopii
Kiikari on paras aloitusväline Seulasille. Joukko on laaja kohde, joten pieni suurennos ja leveä näkökenttä ovat eduksi.
Välinevaihtoehdot ja niiden käyttö: - 10×50-kiikari: näkökenttä noin 5-7 astetta, johon koko avoin joukko mahtuu. Hyvä yleisvalinta. - 7×50-kiikari: hieman pienempi suurennos, mutta laajempi näkökenttä. Sopii erityisesti aloittelijalle. - 8×40-kiikari: kevyt ja riittävä, jos haluat kuljettaa kiikarin helposti.
Tärkein ominaisuus on aukko eli objektiivin halkaisija millimetreinä. Suurempi aukko kerää enemmän valoa ja näyttää himmeämpiä tähtiä. Tue kiikari jalustaan, seinään tai auton kattoon, käden tärinä vähentää näkyvyyttä huomattavasti. Liian suuri suurennos ei auta, koska Seulaset on laaja kohde.
Pimeän paikan merkitys
Seulaset näkyy paljain silmin jo kaupungin esikaupunkialueella, mutta pimeä paikka muuttaa kokemuksen. Valosaasteettomalla taivaalla paljain silmin erottuu 6-7 kirkkainta tähteä, ja kiikarilla joukon jäseniä tulee näkyviin runsaasti. Himmennä tai sammuta lähiympäristön valot, anna silmien tottua pimeään vähintään 15 minuuttia ja vältä kännykän näyttöä havainnon aikana.
Näkökenttä ja tähtikuvio
Seulaset muodostaa taivaalle tiiviin, pienen kauhan tai miniatyyri-Otavan muotoisen ryhmän. Kiikarilla katsottuna joukko täyttää näkökentän ja sinivalkoiset tähdet erottuvat terävinä. Joukko sisältää satoja tähtiä, ja koko tähtijoukon ikä on nuori tähtitieteellisessä mittakaavassa.
Mitä muita kohteita samalta seudulta kannattaa katsoa
Kun olet löytänyt Seulaset, hyödynnä sama havaintokerta ja tarkista nämä lähistön kohteet:
- Aldebaran (Härän silmä): kirkas, punertava tähti aivan Seulasten lähellä. Hyvä vertailukohde värin havaitsemiseen.
- Hyadit: toinen avoin tähtijoukko Härässä, Aldebaranin ympärillä. Laajempi ja harvempi kuin Seulaset.
- Orionin sumu (M42): Orionin vyön alapuolella, paljain silmin utuinen laikku, kiikarilla näyttävä kaasupilvi.
- Perseuksen kaksoistähtijoukko: siirry Seulasista pohjoiseen; kiikarilla näkyy kaksi tiivistä tähtiryhmää vierekkäin.
Seulaset suomalaisessa tähtiharrastuksessa
Seulaset on syys- ja talvi-iltojen klassikko. Kohde on ollut mukana Ursan Tähtitaivas-oppaassa ja kuuluu useimpien aloittelijoiden ensimmäisiin havaintokohteisiin. Se on helppo esitellä myös lapsille ja ensikertalaisille, koska se löytyy ilman karttaa ja näkyy paljain silmin.
Yleisiä virhekäsityksiä
- ”Seulaset on galaksi.” Ei ole. Seulaset on avoin tähtijoukko, eli samasta kaasupilvestä syntynyt tähtiryhmä, joka on edelleen gravitaation sitoma.
- ”Seulaset näkyy vain talvella.” Näkyy elokuusta huhtikuuhun, mutta talvella korkeimmalla ja pimeimpään aikaan.
- ”Tarvitsen kaukoputken.” Et tarvitse. Kiikari on paras väline, ja paljain silminkin näkee joukon muodon.
- ”Seulasissa on vain seitsemän tähteä.” Paljain silmin erottuu 6-7, mutta joukossa on satoja tähtiä.
Mistä aloittaa, tarkistuslista
Käytä tätä listaa, kun suunnittelet havaintoa:
- Valitse ajankohta marraskuun ja helmikuun välillä.
- Tarkista sääennuste: selkeä taivas, ei sumua eikä pilviä.
- Etsi paikka, jossa on mahdollisimman vähän keinovaloa.
- Ota mukaan kiikari (10×50 tai 7×50) ja lämmin vaatetus.
- Saavu paikalle ajoissa, vähintään 15 minuuttia ennen havainnon aloittamista, jotta silmät tottuvat pimeään.
- Suuntaa katse etelään kello 21-23 välillä.
- Paikanna Orionin vyö ja seuraa linja Aldebaraniin, sitten luoteeseen Seulasiin.
- Tue kiikari tärinän vähentämiseksi.
- Tarkkaile ensin paljain silmin, sitten kiikarilla.
- Siirry samalla kerralla Hyadeihin ja Orionin sumuun.
Lue seuraavaksi
-
Herkuleen pallomainen joukko
Herkuleen pallomainen joukko eli Messier 13 on pohjoisen taivaan vaikuttavimpia pallomaisia tähtijoukkoja.
-
Kuu
Kuu on ainoa taivaankappale, jonka pinnan yksityiskohdat näkee paljain silmin ja pienelläkin kiikarilla.
-
Jupiter
Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta ja yksi palkitsevimmista havaintokohteista Suomen leveysasteilla.
-
Saturnus
Saturnus on kaukoputken läpi katsottuna usein palkitsevin kohde. Sen rengasjärjestelmä erottuu jo pienellä kiikarilla, ja kaukoputkella se tekee vaikutuksen myös aloittelijaan.
-
Mars
Mars on aurinkokuntamme neljäs planeetta Auringosta lukien ja lähin ulompi naapurimme. Se on niin sanottu maankaltainen planeetta, jonka halkaisija on noin puolet Maan halkaisijasta.
-
Orionin sumu
Orionin sumu (M42) on pohjoisen taivaan kirkkain kaasusumu ja yksi helpoimmin tunnistettavista syvän taivaan kohteista.