Lyyran rengassumu | Tähtitiede Suomessa

Lyyran rengassumu, tunnukseltaan M57, on himmeä planeettasumu noin 2 300 valovuoden päässä Maasta. Se sijaitsee Lyyran tähdistössä, ja se on yksi pohjoisen taivaan tunnetuimmista syvän taivaan kohteista. Tämä opas kertoo, miten löydät sen, millä välineillä ja suurennoksilla se näkyy parhaiten, ja miten valosaaste ja kesäiset yöt vaikuttavat havainnointiin Suomessa.

Ainutlaatuinen piirre: M57 on kirkas ja kompakti planeettasumu, joka kestää Suomen kesäöiden valoisuutta paremmin kuin useimmat muut syvän taivaan kohteet, ja sen klassinen rengasmainen muoto on nähtävissä jo keskikokoisella harrastajaputkella.

Miksi juuri Lyyran rengassumu?

M57 on planeettasumu, joka sijaitsee noin 2 300 valovuoden päässä Maasta Lyyran tähdistössä. Se on yksi pohjoisen taivaan helpoimmin löydettävistä syvän taivaan kohteista. Rengassumu on pieni mutta kirkas kohde: sen kokonaissäteily on noin magnitudi 8,8, joten se näkyy jo kiikarilla hyvissä olosuhteissa, mutta erottuu selvästi vasta kaukoputkella. Kansainvälisen tähtitieteen liiton (IAU) mukaan kohde tunnetaan myös nimellä Messier 57 (M57) ja NGC 6720.

M57 on planetaarinen sumu: sen keskellä on pieni, kuuma valkoinen kääpiö, joka on kauan sitten irrottanut ulkokerroksensa. Sumun klassinen rengasmainen muoto on itse asiassa kolmiulotteinen putki tai munkki, joka näyttää renkaalta, koska katsomme sitä lähes päistään. Keskustähti on himmeä (noin 15,3 magnitudia) eikä näy tyypillisellä harrastajavälineellä (tiedot: NASA/ESA ja Hubble-perintöarkisto, 2005). Tämä on tärkeä ero: monet muistavat M57:n kuvista, joissa keskustähti on selvä, mutta visuaalisesti se vaatii jo hyvän harrastajaputken ja pimeän taivaan.

Kesäkuun ja heinäkuun valoisat yöt vaikeuttavat Linnunradan ja himmeiden kohteiden havainnointia Suomessa, mutta Lyyran rengassumu on kirkas ja kompakti kohde, joka kestää valoisuutta paremmin kuin monet muut syvän taivaan kohteet. Tämä tekee siitä hyvän ensimmäisen kohteen.

Perustiedot

Tyyppi: planetaarinen sumu
Tähdistö: Lyyra (Lyra)
Magnitudi: noin 8,8
Etäisyys: noin 2 300 valovuotta (NASA, 2024; tarkka arvo vaihtelee lähteestä riippuen)
Näennäinen halkaisija: noin 1,4 kaariminuuttia
Kirkkain keskustähti: valkoinen kääpiö, magnitudi noin 14,7

Löytöhistoria

Antoine Darquier de Pellepoix löysi M57:n vuonna 1779. Charles Messier lisäsi sen luetteloonsa samana vuonna. Rengassumu on planetaarinen sumu. Se syntyy, kun Auringon kaltainen tähti on lopettanut ydinreaktionsa ja on irrottanut ulkokerroksensa. Rengassumu on noin 2 300 valovuoden päässä Maasta ja sen näennäinen kirkkaus on 8,8 magnitudia.

Milloin havainnoida Suomessa

Rengassumu on pohjoisen taivaan kesäkohde ja se sijaitsee noin 65° pohjoista leveyttä. Se on nähtävissä toukokuusta syyskuuhun. Kesäkuussa ja heinäkuussa yöt eivät pimene kunnolla eteläisessä Suomessa, mikä vaikeuttaa himmeän kohteen havaitsemista. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa yö on lyhyin ja valoisin. Elokuusta alkaen pimeys palaa ja havainnointi helpottuu.

Päätössääntö: Aloita havainnointi elokuussa, kun yöt pimenevät kunnolla. Touko- ja kesäkuussa havaitse vain, jos käytössäsi on vähintään 150 mm:n kaukoputki ja OIII-suodatin.

Miten löydät M57:n tähtihyppelyllä

Paikanna Vega (α Lyr), taivaan viidenneksi kirkkain tähti ja noin 25 valovuoden päässä. Se on helppo lähtöpiste.
Siirry Sheliakiin (β Lyr), Lyyran toiseksi kirkkaimpaan tähteen. Sheliak on tunnettu pimennysmuuttuja.
Vie kiikari tai etsinkaukoputki Sheliakista kohti etelää, noin 2,5 astetta. M57 sijaitsee Beta- ja Gamma-Lyraen välissä.
Kohteen voi paikantaa myös etsimellä (red dot) tai tähtikarttasovelluksella. Kun kohde on etsintäputkessa, vaihda pienempään suurennokseen ja säädä tarkennus.

Miten eri välineillä näkyy

Rengassumu on himmeä kohde; se näkyy paljain silmin vain erittäin pimeällä taivaalla ja hyvissä olosuhteissa.

Kiikari (10×50): M57 näkyy tähtimäisenä pisteenä, himmeänä sumuna.
Pieni kaukoputki (60-100 mm): Erottuu soikeana, pyöreänä, sumeana läiskänä tai pienenä kiekona.
Keskikokoinen kaukoputki (150-200 mm): Rengasmainen rakenne ja keskellä oleva aukko alkavat erottua. Käytä suurennosta noin 100-150×.
Suuri kaukoputki (250 mm tai yli): Paljastaa himmeämpiä yksityiskohtia, kuten rakenteen epätasaisuudet ja tummia kohtia.

Suurennoksen valinta

30-50×: Riittää rengassumun erottamiseen. Hyvä aloituspiste.
100-150×: Tuo yksityiskohtia esiin ja alkaa näyttää rengasmaista rakennetta.
Yli 150×: Liian suuri suurennos himmentää kuvaa. Vältä, ellei taivas ole poikkeuksellisen pimeä ja putken aukko suuri.

Toimintaohje: Aloita etsiminen matalalla suurennuksella (30-50×). Kun kohde on löytynyt, nosta suurennos asteittain 100-150×:iin. Lopeta, kun kuva alkaa himmetä.

Suodattimet ja kontrastin parantaminen

OIII-suodatin: Parantaa kontrastia valosaasteisella taivaalla. Suositeltava hankinta M57:n havainnointiin.
UHC-suodatin: Toimii myös, mutta OIII on usein tehokkaampi planeettasumuille.
Kapeakaistaiset suotimet: Voivat auttaa, mutta eivät poista valosaastetta.

Havaintopaikan valinta

Parhaat havaintopaikat ovat kaukana valosaasteesta. Käytä Bortle-asteikkoa arvioidaksesi taivaan pimeyden. M57 vaatii tumman taivaan ja hyvän näkökyvyn. Keskusaukko (donitsin reikä) on himmeämpi ja vaikeampi kohde, sen näkeminen edellyttää Bortle-luokkaa 4 tai parempaa ja vähintään 200 mm:n aukkoa.