Tähtitieteen vuosi 2009
Kansainvälinen tähtitieteen vuosi 2009 (IYA2009) oli Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) ja UNESCOn yhteinen maailmanlaajuinen ohjelma.
Kansainvälinen tähtitieteen vuosi 2009 (IYA2009) oli Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) ja UNESCOn yhteinen maailmanlaajuinen ohjelma. Sen päätavoite oli edistää tähtitieteen harrastusta ja koulutusta maailmanlaajuisesti (IAU, 2009). Suomessa ohjelman koordinoinnista vastasi tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Tähtitieteen vuosi 2009 ei ollut pelkkä tapahtumakalenteri, vaan se loi pysyvää oppimateriaalia ja vahvisti yhteistyötä tutkijoiden, opettajien ja harrastajien välillä. Vuonna 2009 tehty työ elää edelleen monissa nykyisissä hankkeissa.
Tähtitieteen vuosi 2009: IYA2009:n suomalaiset hankkeet
Suomessa IYA2009-ohjelman keskeisiin hankkeisiin kuuluivat Tähtitieteen peruskurssi -verkkoaineisto, tähtitieteellinen opetusmateriaali kouluille ja lukuisat yleisölle avoimet havaintotapahtumat. Hankkeet tuottivat pysyvää oppimateriaalia ja vahvistivat Ursan ja koulujen yhteistyötä.
Tähtitieteen peruskurssi -verkkoaineisto
Avoin verkkokurssi tarjosi perustiedot tähtitieteestä. Aineisto on edelleen käytettävissä ja sitä päivitetään. Aloita kurssi, jos haluat järjestelmällisen perehdytyksen tähtitieteeseen.
Tähtitieteellinen opetusmateriaali kouluille
IYA2009:n aikana tuotettiin runsaasti opetusmateriaalia peruskouluille ja lukioille. Materiaali sisälsi tehtäviä, havainto-ohjeita ja taustatietoa opettajille. Opettaja, lataa aineisto ja sovella sitä fysiikan tai maantiedon tunneilla.
Yleisölle avoimet havaintotapahtumat
Ympäri Suomea järjestettiin satoja yleisötapahtumia, joissa ihmiset pääsivät tutustumaan tähtitaivaaseen kaukoputkien ja asiantuntijoiden avustuksella. Saavu paikalle ajoissa. Pimeään tottuminen kestää puoli tuntia. Kysy asiantuntijalta, mitä kohteita juuri sinä iltana kannattaa katsoa.
Tähtitornien ja observatorioiden avoimien ovien päivät
Useat observatoriot ja tähtitornit, kuten Ursan Helsingin tähtitorni ja Tuorlan observatorio, avasivat ovensa yleisölle. Tarkista Ursan verkkosivuilta seuraavat avoimien ovien päivät ja saavu paikalle heti oven avautuessa, jolloin väkeä on vähemmän ja kaukoputkelle pääsee nopeammin.
IYA2009 lisäsi tähtitieteen harrastajien määrää Suomessa, vahvisti Ursan ja koulujen yhteistyötä, tuotti pysyvää opetusmateriaalia ja loi pohjan kansalaistieteen hankkeille Suomessa.
Tähtitiede ja tähtiharrastus Suomessa
Mitä tähtitiede on
Tähtitiede on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta: tähtiä, planeettoja, galakseja ja muita taivaankappaleita. Se perustuu mitattaviin ilmiöihin ja havaintoihin. Tähtitiede eroaa astrologiasta, joka on uskomusjärjestelmä eikä perustu tieteellisiin menetelmiin. Tähtitieteen perusperiaatteet, kuten painovoima, valon nopeus ja tähtien elinkaari, ovat pysyviä.
Tähtitieteen opiskelu Suomessa
Suomessa tähtitiedettä tutkitaan ja opetetaan erityisesti Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston fysiikan laitos tarjoaa tähtitieteen perus- ja syventäviä opintoja. Tähtitieteen perusteet -oppiaineen laajuus on tyypillisesti 25 op perusopinnot ja 60 op syventävät opinnot. Ilmoittaudu avoimen yliopiston kautta, jos haluat suorittaa yksittäisiä kursseja ilman tutkinto-oikeutta.
Tähtiharrastus ja Ursa
Tähtiharrastus on Suomessa laajaa. Keskusjärjestönä toimii Ursa, joka ylläpitää tähtitorneja, järjestää havaintotapahtumia ja julkaisee tähtitieteellistä materiaalia. Ursa on Suomen tähtitieteellinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 1921. Yhdistys toimii harrastajien ja ammattilaisten yhdyssiteenä. Liity Ursan jäseneksi, niin saat havaintoilmoitukset ja pääset mukaan yhdistyksen havaintoryhmiin.
Tähtitaivas
Tähtitaivas on pysyvä, mutta sen ilmiöt vaihtelevat vuodenajan ja havaintopaikan mukaan. Maa pyörii akselinsa ympäri, mikä aiheuttaa tähtien näennäisen liikkeen. Maan akselin kallistus aiheuttaa vuodenaikojen vaihtelun ja eri tähtikuvioiden näkymisen eri aikoina. Tähtitaivaan kohteiden näkyvyys on sidottu paikkaan, aikaan ja Suomen leveysasteisiin.
Tähtitaivaan keskeiset kohteet
- Revontulet: Aurinkotuulen aiheuttama valoilmiö taivaalla. Revontulet näkyvät parhaiten pimeällä paikalla, ja ne ovat yleisiä Suomessa. Revontulien aktiivisuutta kuvataan Kp-indeksillä. Kp 5+ tarkoittaa myrskyä, mutta Suomessa revontulia voi nähdä jo Kp 3-4. Ennusteet antavat Kp-indeksin, mutta todellinen näkyvyys paikallisesti vaihtelee pilvisyyden ja valosaasteen mukaan. Tarkista Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste ennen kuin lähdet. Suuntaa paikkaan, jossa pohjoinen horisontti on avoin ja valosaastetta on mahdollisimman vähän.
- Linnunrata: Galaksimme, joka näkyy parhaiten pimeällä paikalla. Linnunrata on se galaksi, jossa me elämme. Se näkyy himmeänä valojuovana taivaalla. Etsi Bortle-luokan 3 tai pimeämpi paikka. Anna silmien tottua pimeään vähintään 20 minuuttia. Katso Linnunrataa kiikarilla, niin erotat yksittäisiä tähtiä ja sumuja.
- Tähtikuviot: IAU on vahvistanut 88 tähtikuviota, joiden nimet ovat pysyviä. Suomessa tunnetuimpia ovat Ison karhun, Pienen karhun ja Kassiopeian tähdistöt. Aloita Kassiopeiasta. Sen W-muoto on helppo tunnistaa ja se näkyy Suomessa ympäri vuoden. Käytä Kassiopeiaa suunnistaaksesi Pohjantähteen.
- Planeetat: Planeetat eivät tuikuta, toisin kuin tähdet, koska ne heijastavat valoa. Planeetat liikkuvat taivaalla tähtien suhteen. Erota planeetta tähdestä yksinkertaisella testillä: katso kohdetta hetki. Jos valo välkkyy, se on tähti. Jos valo on tasainen, se on planeetta.
Havaintopaikan merkitys
Havaintopaikan valinta on ratkaisevaa. Valosaaste on keinotekoinen taivaan kirkastuminen, joka haittaa havainnointia. Kaupunkialueella taivas on satoja kertoja kirkkaampi kuin luonnontilassa. Valosaastetta kuvataan Bortle-asteikolla, jossa 1 on täysin pimeä ja 9 on kaupungin keskusta. Pimeä havaintopaikka on tärkeä himmeiden kohteiden, kuten Linnunradan ja revontulien, havaitsemiseksi. Tarkista paikkakuntasi Bortle-luokka ennen kuin valitset havaintopaikan. Pyri vähintään luokkaan 4. Ota mukaan punainen taskulamppu, joka ei häikäise eikä pilaa pimeänäköä.
Observatorio
Observatorio on paikka, jossa tehdään tähtitieteellisiä havaintoja. Suomessa on useita observatorioita ja tähtitorneja, jotka ovat usein yleisölle avoimia. Tähtitorni on havaintopaikka, jossa on yleensä kaukoputki ja muita havaintovälineitä.
Suomalaisia observatorioita
- Tuorlan observatorio: Helsingin yliopiston observatorio, joka sijaitsee Piikkiössä. Se on yksi Suomen merkittävimmistä tähtitieteellisistä tutkimuslaitoksista. Varaa opastettu kierros etukäteen, jos haluat nähdä tutkimuslaitteet ja kuulla ammattilaisten työstä.
- Ursan tähtitornit: Ursa ylläpitää useita tähtitorneja eri puolilla Suomea, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Nämä tornit ovat yleisölle avoimia säännöllisesti. Mene yleisöiltaan. Tarkista ajat Ursan verkkosivuilta. Saavu ajoissa, sillä suosituimpina iltoina kaukoputkelle voi olla jonoa.
- Ilmatieteen laitoksen revontulihavaintoasemat: Ilmatieteen laitos ylläpitää revontulihavaintoasemia, jotka tuottavat tietoa revontulien aktiivisuudesta ja avaruussäästä. Seuraa asemien tuottamaa dataa verkossa ennen omia havaintoretkiäsi.
Observatorioissa käytetään erilaisia kaukoputkia ja muita havaintovälineitä. Kaukoputken aukon halkaisija on tärkein ominaisuus. Suurempi aukko kerää enemmän valoa ja näyttää himmeämpiä kohteita, mutta tekee välineestä raskaamman ja kalliimman.
Havaintovälineet
Havaintovälineiden valinta riippuu harrastajan tavoitteista ja budjetista. Kaksi yleisintä välinetyyppiä ovat kaukoputki ja kiikari.
Kaukoputki
Kaukoputki on yhdelle silmälle tarkoitettu havaintoväline, jolla kerätään valoa ja suurennetaan kuvaa. Kaukoputken tärkeimmät ominaisuudet ovat:
- Aukko: Linssin tai peilin halkaisija (mm). Suurempi aukko on parempi.
- Polttoväli: Matka linssistä tai peilistä polttopisteeseen (mm). Pidempi polttoväli antaa suuremman suurennoksen samalla okulaarilla, mutta kaventaa näkökenttää.
- Okulaari: Kaukoputken silmään laitettava osa, joka suurentaa kuvaa. Okulaarin polttoväli (mm) vaikuttaa suurennokseen.
Laske suurennos jakamalla kaukoputken polttoväli okulaarin polttovälillä. Valmistajat ilmoittavat usein maksimisuurennoksen, joka on 2-3 kertaa aukon halkaisija (mm). Todellisuudessa käyttökelpoinen suurennos on usein alle puolet tästä. Ilmakehän turbulenssi ja putken optiikka rajoittavat terävyyttä. Aloita havainnot pienimmällä suurennoksella ja nosta sitä vasta, kun kohde on löytynyt ja näkymä pysyy vakaana.
Kiikari
Kiikari on kevyt ja kannettava havaintoväline, joka sopii hyvin aloittelijalle. Kiikari on tarkoitettu molemmille silmille, mikä tekee siitä helppokäyttöisemmän. Käytä kiikaria laajojen kohteiden, kuten Linnunradan ja tähtikuvioiden, katseluun. Kiikarin aukko on yleensä pienempi kuin kaukoputken, mutta se on kevyempi ja helpompi ottaa mukaan. Valitse 7x50- tai 10x50-kiikari. Ensimmäinen luku on suurennos, toinen aukon halkaisija millimetreinä. 50 mm aukko kerää riittävästi valoa himmeidenkin kohteiden erottamiseen.
Osallistu tähtitieteeseen
Tähtitieteen harrastus on avoin kaikille. Etene näin.
- Valitse havaintoväline. Aloita kiikarilla, jos haluat kevyen ja edullisen välineen laajojen kohteiden katseluun. Hanki kaukoputki, jos tavoittelet planeettojen tai himmeiden syvän taivaan kohteiden yksityiskohtaista havainnointia. Älä osta suurinta ja kalleinta heti. Kokeile ensin yhdistyksen välineitä yleisöillassa.
- Etsi pimeä havaintopaikka. Tarkista paikkakuntasi valosaaste Bortle-asteikolla. Pyri vähintään luokkaan 4, jotta Linnunrata erottuu. Saavu paikalle vähintään puoli tuntia ennen havaintojen aloittamista, jotta silmäsi tottuvat pimeään.
- Ajoita havaintosi. Tarkista revontuliennuste, jos havainnoit revontulia. Aloita, kun Kp-indeksi on vähintään 3. Suunnittele tähtitaivaan kohteiden katselu vuodenajan mukaan: Kassiopeia on hyvin näkyvillä syksyllä ja talvella.
- Vieraile observatoriossa. Mene Ursan tähtitornille Helsingissä, Turussa tai Tampereella yleisöillan aikana. Tarkista ajat Ursan verkkosivuilta. Tutustu Tuorlan observatorioon Piikkiössä, jos haluat nähdä, miten ammattilaistutkimusta tehdään.
- Osallistu kansalaistieteeseen. Ilmoitaudu Ursan järjestämiin kansalaistiedehankkeisiin. Havaintosi voivat tuottaa arvokasta tietoa tutkijoille.
IYA2009:n aikana luotu Tähtitieteen peruskurssi -verkkoaineisto on edelleen käytettävissä. Aloita se, jos haluat järjestelmällisen perehdytyksen tähtitieteeseen.
Lue seuraavaksi
-
Mikä oli kansainvälinen tähtitieteen vuosi?
Kansainvälinen tähtitieteen vuosi (IYA2009) oli UNESCO:n ja Kansainvälisen tähtitieteellisen liiton (IAU) vuonna 2009 järjestämä maailmanlaajuinen ohjelma, joka juhlisti Galileo Galilein…
-
Tähtitieteen vuosi Suomessa
Tähtitieteen vuosi 2009 oli Suomessa kansallinen ponnistus, jonka tavoitteena oli tuoda tähtitiede ja sen harrastus kaikkien ulottuville.
-
100 tuntia tähtitiedettä
100 tuntia tähtitiedettä oli Kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 (IYA2009) keskeinen maailmanlaajuinen hanke, joka toteutettiin Suomessa 2.‑5.4.2009.
-
Vuoden 2009 perintö
Kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 (IYA2009) tärkein pysyvä perintö on dokumentoitu, avoin aineisto ja toimivat verkostot, jotka eivät riipu yksittäisistä tapahtumista.
-
Tähtitieteen perusteet
Tähtitiede on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta, sen kappaleita ja ilmiöitä. Se perustuu mitattaviin havaintoihin ja fysiikan lakeihin.