Revontulet

Revontulet ovat Suomen taivaan näyttävimpiä ilmiöitä, ja ne syntyvät, kun Auringosta tulevat varautuneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehään. Tämä opas kertoo, miten, milloin ja missä niitä kannattaa havainnoida, ja miten pilvet, avaruussää ja valosaaste vaikuttavat mahdollisuuksiisi. Yksi neuvo ylitse muiden: tarkista aina kolme asiaa ennen kuin lähdet, Kp-ennuste, pilviennuste ja havaintopaikkasi Bortle-luokka. Jos yksikin näistä pettää, jää näytelmä todennäköisesti näkemättä.

Revontulet: Revontulien synty ja avaruussää

Ilmiön taustalla on Auringon fysiikka. Aurinkotuuli, Auringosta jatkuvasti virtaava varautuneiden hiukkasten virtaus, kuljettaa mukanaan magneettikenttiä. Kun tämä virtaus saavuttaa Maan, se ohjautuu Maan magneettikenttään ja varautuneet hiukkaset putoavat ilmakehään napa-alueilla. Ilmakehän happi- ja typpiatomit virittyvät ja vapauttavat energiaa valona. Syntyy revontuli.

Avaruussäätä seuraa Suomessa Ilmatieteen laitos. Termi kuvaa Auringon aktiivisuuden ja aurinkotuulen tilaa. Revontulien esiintymistä ennustetaan Kp-indeksillä, joka on planeettamagneettinen aktiivisuusasteikko.

Kp-indeksi ja revontulien näkyvyys Suomessa

Kp-indeksi vaihtelee välillä 0-9. Suomessa valoilmiötä voi nähdä jo Kp-lukemalla3-4, jos taivas on selkeä ja havaintopaikka on pimeä. Kp5 tarkoittaa revontulimyrskyä. Silloin ne voivat näkyä jopa eteläisessä Suomessa. Kp6-7 on harvinaisempi ja vastaa voimakasta myrskyä. Ilmatieteen laitos antaa Kp-ennusteita, jotka perustuvat NASAn ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruussäätietoihin (Ilmatieteen laitos,2023).

Muista: ennuste kertoo magneettisen aktiivisuuden, ei pilvisyyttä. Korkeakaan Kp-luku ei takaa näkyvyyttä, jos taivas on pilvessä.

Toimi näin: Avaa Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste. Katso Kp-luku. Jos se on alle3, etsi toinen ilta. Jos se on3 tai yli, siirry tarkistamaan pilvitilanne.

Pilvet, pohjoinen horisontti ja valosaaste

Kolme tekijää ratkaisevat, näetkö valoilmiötä: pilvipeite, horisontin esteet ja valosaaste.

• Pilvet: Revontulet tapahtuvat korkealla, joten ne ovat pilvikerrosten yläpuolella. Pilvet peittävät ne. Toimi näin: Tarkista Ilmatieteen laitoksen satelliittikuvat ja pilviennuste ennen retkeä. Etsi selkeitä aluieita.
• Pohjoinen horisontti: Valoilmiö näkyy yleensä pohjoisella taivaalla, koska se keskittyy magneettisen napa-aluieen ympärille. Havaintopaikan tulee olla avoin pohjoiseen päin. Puut, talot ja mäet estävät näkyvyyden. Paras suunta on pohjois-koillisesta luoteeseen. Toimi näin: Käy paikalla päivänvalossa. Seiso selkä etelään ja varmista, etä edessäsi ei ole esteitä.
• Valosaaste: Kaupunkien keinotekoinen valo kirkastaa taivasta ja himmentää revontulia. Siirry vähintään10-15 kilometrin päähän taajamista. Pimeys mitataan Bortle-asteikolla. Tavoitele luokkaa3 tai parempi. Toimi näin: Lataa valosaastekartta ja etsi lähin Bortle3-aluie. Suunittele reittisi sinne.

Milloin revontulia kannattaa etsiä?

Niitä esiintyy ympäri vuoden, mutta ne näkyvät parhaiten syyskuusta maaliskuuhun, koska yöt ovat pitkiä ja pimeitä. Paras kellonaika on iltahämärän ja aamuhämärän välillä, usein kello21-01 välillä. Auringon aktiivisuus vaihtelee11 vuoden sykleissä. Viimeisin maksimi oli noin vuonna2024, joten revontulia on odotettavissa hyvin vielä muutama vuosi eteenpäin (Ilmatieteen laitos,2023). Seuraa Ilmatieteen laitoksen revontuliennustetta ja Ursan havaintokalenteria.

Toimi näin: Aseta herätys kello20. Pakkaa varusteesi. Ole havaintopaikalla viimeistään kello21.30. Anna silmiesi tottua pimeään vähintään20 minuuttia ennen kuin alat etsiä valoilmiötä.

Revontulien kuvaaminen

Valokuvaaminen onnistuu digitaalisella järjestelmäkameralla tai peilittömällä kameralla, jossa on manuaalitarkennus. Tarvitset:

• Kiinteän jalustan: Kameran on oltava täysin paikallaan pitkän valotuksen ajan.
• Laajakulmaobjektiivin: Polttoväli10-24 mm (täysikenno) on ihanteellinen.
• Manuaalitarkennuksen: Tarkenna äärettömään tai käytä Live View -toimintoa kirkkaaseen tähteen.
• Valotusasetukset: Aloita ISO1600-3200, aukko f/2.8 tai suurempi (pienempi f-luku), valotusaika5-15 sekuntia. Liian pitkä valotus (yli20 s) tekee tähdistä viiruja Maan pyörimisen vuoksi. Kokeile ja tarkista tulokset.
• Kauko-ohjaimen: Vältä kameran tärähdys painamalla laukaisinta.

Kuvaaminen kannattaa tehdä raakamuotoon (RAW), jotta voit säätää väritasapainoa ja kirkkautta jälkikäteen. Muista, etä revontulet liikkuvat: valotuksen aikana ne voivat muuttua. Ota useita kuvia peräkkäin.

Toimi näin: Aseta kamera jalustalle ennen kuin on pimeää. Tarkenna manuaalisesti. Ota testikuva ja suurenna se näytöltä. Säädä valotusaikaa, kunnes kuva on riittävän valoisa.

Turvallinen havaintopaikka

Revontulia katsotaan usein öisin kaukana asutuksesta. Tärkeimmät turvallisuusohjeet:

• Sää: Pukeudu lämpimästi ja kerroksittain. Suomen talviyöt voivat olla hyvin kylmiä. Ota mukaan termospullo ja evästä.
• Liikkuminen pimeässä: Käytä otsalamppua, mieluiten punavalolla, jotta silmät sopeutuvat pimeään. Tarkista maasto etukäteen päivänvalossa. Vältä jäätä, upottavaa lunta ja jyrkänteitä.
• Paikan valinta: Valitse avoin, tasainen aluie, jossa ei ole liikennevaaraa. Tarkista, etä sinulla on matkapuhelimen kuuluvuus ja akku kestää. Kerro jollekin, minne olet menossa.
• Yksin liikkuminen: Älä mene yksin syrjäisille teille tai metsiin. Ota mukaan kaveri tai liity Ursan paikallisyhdistyksen retkelle.

Toimi näin: Tarkista Ilmatieteen laitoksen paikallissää ennen lähtöä. Lataa puhelin täyteen. Pakkaa reppuun otsalamppu, varapatterit, kartta, kompassi, ensiapulaukku ja lämmintä juotavaa. Jätä aikataulusi ja sijaintisi ystävälle.