Revontulet käytännössä

Revontulet näkyvät Suomessa, kun kolme ehtoa täyttyy samanaikaisesti: avaruussää on riittävän aktiivinen, taivas on pilvetön ja havaintopaikka on pimeä. Vain tämä menetelmä yhdistää Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisen Kp-indeksin, tunnin tarkkuuden pilvisyysennusteen ja astronomisen hämärän alkamisajan yhdeksi kolmen ehdon lähtöpäätökseksi, jonka voit tarkistaa alle kahdessa minuutissa.

Revontulet käytännössä: kolmen ehdon päätössääntö

Ennen kuin lähdet, tarkista nämä kolme kohtaa. Tee se tässä järjestyksessä. Päätös syntyy minuuteissa.

1. Avaruussää: Avaa Ilmatieteen laitoksen avaruussääennuste. Jos Kp-indeksi on vähintään 3 (mieluiten 4 tai enemmän), siirry kohtaan kaksi. Muuten jää kotiin.
2. Pilvisyys: Avaa Ilmatieteen laitoksen pilvisyysennuste havaintopaikallesi. Jos luvassa on enintään ohutta pilveä (mieluiten täysin selkeää), siirry kohtaan kolme. Muuten jää kotiin.
3. Pimeys: Tarkista Ursan kalenterista tai Ilmatieteen laitoksen hämärätaulukosta, onko astronominen hämärä alkanut. Jos on, pakkaa varusteet ja lähde. Muuten jää kotiin.

Jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät, revontulet ovat mahdollisia. Jos yksikin ehto puuttuu, lähtö on todennäköisesti turha.

Avaruussää ja aktiivisuus

Aurinkotuuli, Auringosta lähtevä varautuneiden hiukkasten virta, aiheuttaa revontulet. Kun hiukkaset törmäävät Maan magneettikenttään ja ilmakehään noin 100-250 kilometrin korkeudessa, syntyy valo. Väri määräytyy törmäyskaasun (happi tai typpi) ja korkeuden mukaan.

Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden syklissä. NASA (2024) ennustaa seuraavan aktiivisuusmaksimin osuvan vuoteen 2025 ja seuraavan minimin vuoteen 2030. Aktiivisuuden lisääntyessä ilmiön todennäköisyys kasvaa, mutta yksittäisen yön kannalta ratkaisevaa on juuri kyseinen avaruussään tila.

Käytä Kp-indeksiä. Se kuvaa magneettista aktiivisuutta asteikolla 0-9. Ilmatieteen laitos tuottaa Suomeen avaruussääennusteita, jotka kertovat odotettavissa olevan Kp-arvon. Suomessa valoilmiötä voi nähdä jo Kp 3-4. Kp 5 (myrsky) on selvä merkki siitä, että eteläisessäkin Suomessa on mahdollisuus. Ennuste on kuitenkin yleinen. Se ei kerro, onko taivas juuri sinun kohdallasi pilvetön.

Pilvisyys: suurin yksittäinen este

Revontulet eivät näy pilvien läpi. Tarkista Ilmatieteen laitoksen pilvisyysennuste havaintopaikallesi tunnin tarkkuudella. Pilvisyysennuste on tarkempi kuin yleinen sääennuste. Jos taivaalla on yhtenäinen pilvikerros, valoilmiötä ei näy, vaikka Kp-indeksi olisi korkea. Ohut yläpilvi tai sumu voi himmentää näkymää, mutta ei välttämättä peitä sitä kokonaan.

Pimeys ja vuodenaika

Tarvitset pimeän taustan. Suomessa pimein aika on marraskuusta tammikuuhun, jolloin aurinko on alhaalla ja hämärä lyhyt. Havaintoja voi tehdä syyskuusta maaliskuuhun. Toukokuusta heinäkuuhun yötä ei käytännössä ole, joten revontulia ei näy. Leveysaste vaikuttaa: Pohjois-Suomessa niitä nähdään keskimäärin 200 yönä vuodessa (Ursa, 2023), kun taas etelärannikolla määrä on pienempi.

Hämärän aikaan valot eivät erotu taivaasta. Tarkista hämärän kesto. Astronominen hämärä on pimeintä aikaa, ja se on paras havainnointiin. Tammikuussa astronominen hämärä kestää useita tunteja. Kesäkuussa sitä ei ole.

Valitse turvallinen ja pimeä paikka

Valosaaste estää näkymisen kaupungeissa. Havaintopaikan tulee olla kaukana katuvaloista, rakennusten valoista ja muista keinovalonlähteistä. Bortle-asteikko mittaa taivaan pimeyttä: Bortle 1 on täysin pimeä, Bortle 9 on kaupungin keskusta. Valitse paikka, jonka Bortle-luku on 4 tai pienempi. Suomessa tällaisia paikkoja löytyy esimerkiksi kansallispuistoista, järvien rannoilta ja syrjäisiltä soilta.

Varmista esteetön näkymä. Puut, talot tai korkeat rakennelmat eivät saa peittää horisonttia. Revontulet voivat nousta korkealle, mutta paras näkyvyys on avoimella paikalla, josta näkee taivaanrannan. Ota mukaan lämpimät vaatteet, taskulamppu ja tarvittaessa penkki tai istuinalusta.

Toimi näin havaintopaikalla

Kun olet perillä, anna silmien tottua pimeyteen 15-20 minuuttia. Älä katso puhelimeen tai taskulamppuun turhaan. Valot voivat olla heikkoja, mutta silmä erottaa ne paremmin pimeään tottuneena. Jos käytät taskulamppua, valitse punainen valo, joka häikäisee vähemmän.

Raportoi havaintosi. Ilmatieteen laitos ja Ursa keräävät havaintoja kansalaistieteenä. Ilmoita omasi heidän verkkosivujensa kautta. Raportoi ainakin päivämäärä, kellonaika, paikka ja voimakkuus (esim. heikko, kohtalainen, voimakas). Tämä auttaa tutkijoita ymmärtämään ilmiön esiintymistä ja avaruussään vaikutuksia.

Revontulet ja tähtitiede

Revontulet eivät ole tähtitieteen varsinainen kohde, mutta ne liittyvät avaruussäähän ja Auringon toimintaan. Tähtitieteen harrastajat seuraavat niitä usein osana laajempaa havainnointia. Kansainvälinen tähtitieteen vuosi 2009 (IYA2009) toi ilmiön ja avaruussään laajemman yleisön tietoon. Ursa, Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja NASA ovat edelleen keskeisiä tiedon lähteitä.

Havainnointi ei vaadi kaukoputkea tai kiikaria. Paljain silmin näkee parhaiten. Jos haluat tarkempaa tietoa avaruussäästä, tutustu Ilmatieteen laitoksen avaruussääsivuihin, jotka päivittyvät reaaliajassa.

Yhteenveto

Revontulien näkeminen on todennäköisintä, kun avaruussää on aktiivinen (Kp 3+), taivas on selkeä ja paikka on pimeä ja avoin. Tarkista nämä kolme ehtoa ennen lähtöä. Älä luota pelkkään Kp-indeksiin, pilvisyys on suurin este. Havainnoi syyskuusta maaliskuuhun. Anna silmien tottua pimeyteen. Ilmoita havaintosi kansalaistieteen projekteihin. Revontulet ovat Suomen luonnon näyttävin ilmiö, ja oikealla menetelmällä niitä voi nähdä useita kertoja vuodessa.