Kuu

Miksi Kuu on tärkein havaintokohde

Kuu on ainoa taivaankappale, jonka pinnan yksityiskohdat näkee paljain silmin ja pienelläkin kiikarilla. Se on lähin naapurimme avaruudessa, ja sen vaiheet, liike ja pinnanmuodot ovat toimineet tähtitieteen perusopetuksen kulmakivenä vuosisatojen ajan. Suomessa Kuu on suosittu havaintokohde, koska se on kirkas, helppo löytää ja tarjoaa yksityiskohtia jo pienellä välineellä. Tämä sivu kertoo, miten Kuuta kannattaa tarkkailla paljain silmin ja kaukoputkella, miten valaistuksen vaihe vaikuttaa näkymään ja miten havainnot tehdään turvallisesti. Tarkemmat oppaat havaintovälineistä ja havaintopaikoista löytyvät sivuston muista osioista.

Suomen leveysasteilla (noin 60-70° N) Kuu nousee eri korkeuksille vuodenajan mukaan. Talvella se voi jäädä matalalle, mikä heikentää yksityiskohtien näkymistä ilmakehän sameuden takia. Syksyllä ja keväällä se voi nousta korkealle. Kuun vaihe ja terminaattori vaikuttavat siihen, mitä pinnasta voi nähdä paljain silmin ja kaukoputkella.

Aloita tästä: mitä tehdä ja milloin

Tee näin jo tänään. Mene ulos seuraavana kirkkaana iltana, kun Kuu näkyy. Katso sitä ensin paljain silmin. Etsi tummia ja vaaleita alueita. Tummat alueet ovat Kuun meriä, laavatasankoja. Vaaleat alueet ovat ylänköjä. Ota kiikari, jos sellainen on. Tue kyynärpäät tukevaa pintaa vasten ja tarkenna Kuuhun. Etsi terminaattori, valon ja varjon raja. Siirrä katsetta terminaattoria pitkin. Näet kraattereiden reunat ja vuorten huiput, jotka nousevat pimeydestä.

Käytä kaukoputkea, kun haluat lisää yksityiskohtia. Aloita pienimmällä suurennuksella. Etsi terminaattori ja tarkenna siihen. Nosta suurennusta vähitellen. Pysäytä, kun kuva alkaa väreillä ilmakehän takia. Älä pakota suurennusta. Parhaat havainnot syntyvät usein keskisuurella suurennuksella, joka antaa vakaan kuvan.

Paras aika havainnoida on viikon sisällä uudestakuusta. Silloin terminaattori kulkee hitaasti Kuun pinnan yli ja paljastaa jatkuvasti uusia kohteita. Vältä täydenkuun aikaa, jos haluat nähdä pinnanmuotoja. Täysikuussa valo tulee suoraan ylhäältä, varjot katoavat ja kraatterit näyttävät litteiltä läiskiltä. Täysikuu on kuitenkin hyvä kohde, jos haluat nähdä Kuun merien koko laajuuden ja kirkkaat sädeviivat, kuten Tycho-kraatterista lähtevät juovat.

Kuun vaiheet ja terminaattori

Kuu kiertää Maata, ja sen valaistu osa näkyy Maasta eri kulmista. Tästä syntyvät kuun vaiheet. Uusikuu on silloin, kun Kuu on Maan ja Auringon välissä. Täysikuu syntyy, kun Maa on Kuun ja Auringon välissä. Vaiheiden välillä terminaattori, valon ja varjon raja, kulkee Kuun pinnan yli. Terminaattorin kohdalla varjot ovat pitkiä, ja pinnanmuodot, kraatterit, vuoret, laaksot, erottuvat parhaiten juuri siellä. Täydenkuun aikaan terminaattoria ei näy, ja pinta näyttää tasaiseksi.

Kuu ei loista omin valoin. Se heijastaa Auringon valoa. Näemme Maasta katsottuna aina saman puolen Kuuta, koska Kuu on vuorovesilukkiutunut. Se kiertää Maan niin, että sama puoli on aina meihin päin. Vaiheiden syy on se, että Kuun ja Auringon välinen kulma Maasta katsottuna muuttuu. Täysikuussa Aurinko valaisee Maahan näkyvän puolen kokonaan, uudessa kuussa valaistu puoli on kokonaan poispäin.

Terminaattori on valaistun ja pimeän puoliskon välinen rajaviiva. Se on paras paikka tarkkailla kraattereita ja vuoristoja, koska pitkät varjot korostavat pinnanmuotoja. Tämä on tärkein yksittäinen havainto-ohje Kuun tarkkailussa: tähtää aina terminaattoriin.

Mitä paljain silmin näkyy

Paljain silmin Kuu on kirkkain kohde yötaivaalla. Erotat kaksi pääasiallista pintatyyppiä. Tummat, tasaiset alueet ovat meriä (maria). Ne ovat muinaisia laavatasankoja. Vaaleat, rosoiset alueet ovat ylänköjä (terrae), jotka ovat täynnä kraattereita. Näet myös suurimpia kraattereita, kuten Kopernikuksen ja Tychon, vaaleina pisteinä, erityisesti niiden sädeviivojen ansiosta. Sädeviivat ovat kraattereista ulospäin leviäviä vaaleita juovia, jotka erottuvat parhaiten täydenkuun aikaan.

Tee tämä testi. Katso Kuuta paljain silmin eri vaiheissa. Vertaa, miten tummien merien ja vaaleiden ylänköjen kontrasti muuttuu. Huomaat, että kontrasti on suurin silloin, kun Kuu on kapea sirppi. Sirppivaiheessa Auringon valo tulee matalalta ja korostaa pintojen eroja.

Mitä kiikarilla näkyy

Kiikari paljastaa huomattavasti enemmän. Pidä kiikaria tukevasti. Nojaa seinään tai käytä kolmijalkaa, jos mahdollista. Etsi terminaattori. Seuraa sitä ylhäältä alas. Näet kraattereita, joiden pohja on vielä pimeydessä mutta reuna kylpee auringonvalossa. Näet vuorijonoja, kuten Apenniinit, jotka nousevat terminaattorin pimeältä puolelta. Näet suurten merien, kuten Mare Imbriumin, kaarevat reunat. Kiikarilla näet myös Kuun vapautuksen eli libraation vaikutuksen. Kuu huojuu radallaan, joten eri aikoina näkyy hieman eri osa pinnasta. Vertaa näkymää viikon välein ja huomaat eron.

Mitä kaukoputkella näkyy

Kaukoputki avaa Kuun yksityiskohdat. Aloita aina pienellä suurennuksella. Etsi terminaattori. Tarkenna huolellisesti. Nosta suurennusta. Näet yksittäisten kraattereiden terassimaiset sisäreunat, keskushuiput ja romahtaneet seinämät. Näet laaksoja, kuten Alppilaakson, joka halkoo Alppien vuorijonoa. Näet halkeamia ja uurteita, joita kutsutaan riimeiksi. Nämä ovat kapeita, pitkiä kanjoneita, jotka näkyvät parhaiten, kun terminaattori on aivan niiden lähellä.

Valitse yksi kohde illaksi. Älä yritä nähdä kaikkea kerralla. Piirrä näkemäsi. Yksinkertainenkin luonnos pakottaa sinut huomaamaan yksityiskohtia, jotka muuten jäisivät näkemättä. Merkitse muistiin päivämäärä, kellonaika, suurennus ja seeing-olosuhteet. Toista sama kohde eri vaiheissa. Huomaat, miten valaistuksen muutos paljastaa aivan uusia piirteitä samasta kraatterista.

Turvallisuus

Kuun tarkasteluun ei tarvita silmäsuojaa. Kuun heijastama auringonvalo ei vahingoita silmiä. Täysikuu voi kuitenkin olla kaukoputken läpi häikäisevän kirkas. Käytä silloin kuunsuodinta, joka ruuvataan okulaariin. Se vähentää häikäisyä ja parantaa kontrastia. Älä koskaan katso Aurinkoa kaukoputkella ilman erityistä, etulinssiin kiinnitettävää aurinkosuodinta. Pidä kaukoputki poissa ikkunoista, joiden läpi Aurinko voi paistaa, kun et ole paikalla.

Havaintovälineet ja -paikat

Kuun havainnointi onnistuu kaupungin keskellä. Valosaaste ei häiritse, koska Kuu on niin kirkas. Vältä kuitenkin paikkoja, joissa lämpöä hohkaavat katot tai ilmastointilaitteet aiheuttavat ilmakehän väreilyä. Nurmikenttä tai puisto on parempi kuin asfalttipiha. Anna kaukoputken jäähtyä ulkolämpötilaan ennen havainnointia. Tämä kestää 20-40 minuuttia putken koosta riippuen. Jäähtymätön putki tuottaa kiehuvaa, väreilevää kuvaa.

Tarkemmat oppaat havaintovälineistä ja havaintopaikoista löytyvät sivuston muista osioista.