Andromedan galaksi

Andromedan galaksi (M31, NGC 224) on Linnunrataa lähin suuri spiraaligalaksi ja yksi tähtitaivaan tunnetuimmista syvän taivaan kohteista.

Andromedan galaksi | Tähtitiede Suomessa: Star night Unsplash
Andromedan galaksi | Tähtitiede Suomessa Pasi Jormalainen paatse , CC0 via Wikimedia Commons

Andromedan galaksi (M31, NGC 224) on Linnunrataa lähin suuri spiraaligalaksi ja yksi tähtitaivaan tunnetuimmista syvän taivaan kohteista. Se sijaitsee Andromedan tähdistössä, noin 2,5 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Se on kaukaisin paljain silmin näkyvä kohde, ja samalla yksi parhaita ensimmäisiä kohteita aloittelevalle tähtiharrastajalle. Tämä sivu vastaa kysymykseen: miten Andromedan galaksi löytyy Suomen leveysasteilla, miltä se näyttää eri välineillä, miten seuralaisgalaksit erottuvat ja miten valosaaste vaikuttaa havaintoon.

Andromedan galaksi: M31:n perustiedot

Andromedan galaksi tunnetaan myös Messier-luettelon tunnuksella M31 ja NGC 224. Se on Linnunradan ohella yksi Paikallisen ryhmän suurimmista jäsenistä, ja se sisältää arviolta tuhat miljardia tähteä. Etäisyys Maasta on noin 2,5 miljoonaa valovuotta. Tämä arvo perustuu ESAn Gaia-satelliitin mittausten ja muiden menetelmien yhdistelmään, ja se on tarkentunut vuosien mittaan (NASA, 2020). Galaksin näennäinen kirkkaus on noin 3,4 magnitudia, joten se on paljain silmin näkyvä kohde riittävän pimeällä taivaalla.

Suomessa Andromedan galaksi on syys- ja talviöiden klassikko. Se on näkyvissä suurimman osan vuotta, mutta paras havaintokausi ajoittuu syksyyn ja alkutalveen, jolloin tähdistö kohoaa korkealle etelätaivaalle. Lokakuusta joulukuuhun galaksi on parhaimmillaan noin klo 20-24, mutta tarkka aika riippuu päivämäärästä.

M31:n löytäminen askel askeleelta

Andromedan galaksin etsiminen onnistuu paljain silmin vain hyvin pimeällä paikalla. Kaupungin valosaasteessa se ei erotu ilman apuvälineitä. Seuraa näitä vaiheita:

  1. Paikanna Cassiopeia. Etsi taivaalta Cassiopeian W-kirjaimen muotoinen tähtikuvio. Se on kirkas ja helppo tunnistaa.
  2. Vedä linja Andromedaan. Cassiopeian W:n keskikohdasta vedetään viiva kohti Andromedan tähdistön läntistä osaa.
  3. Etsi Mirach. Paikanna Andromedan tähdistön toiseksi kirkkain tähti Mirach (β Andromedae). Se on oranssihtava tähti, joka erottuu selvästi.
  4. Siirry kaksi tähteä luoteeseen. Mirachista siirrytään kaksi tähteä luoteeseen. Galaksi löytyy näiden tähtien jatkeelta, noin kaksi kertaa niin kaukana kuin Mirachin ja μ Andromedae -tähtien välinen etäisyys.
  5. Käytä kiikaria varmistukseen. Kiikari, esimerkiksi 10×50, paljastaa M31:n sumumaisena laikkuna. Paljain silmin se näkyy hyvin pimeällä taivaalla himmeänä täplänä. Pimeällä maaseudulla galaksi voi näkyä jopa usean asteen mittaisena pitkänomaisena valojuovana.

Käytä apuna tähtikarttaa ja punavalolamppua, joka säilyttää hämäränäön. Tähtäysapuna toimii tähtäin tai kiikarin oma etsintälaite.

Miltä M31 näyttää eri välineillä?

Havaintoväline vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä Andromedan galaksista erottuu.

  • Paljain silmin. Hyvin pimeällä taivaalla M31 näkyy himmeänä, sumumaisena täplänä. Se on kaukaisin kohde, jonka ihmissilmä voi erottaa ilman apuvälineitä. Valosaasteisella taivaalla sitä ei näe lainkaan paljain silmin.
  • Kiikarilla. Jo tavallinen 10×50-kiikari paljastaa galaksin kirkkaan ytimen ja sumumaisen soikion muodon. Kiikari on erinomainen väline M31:n etsimiseen ja yleiskuvan saamiseen.
  • Pienellä kaukoputkella. Kaukoputki tuo näkyviin galaksin kiekon ja himmeämmät ulko-osat. Seuralaisgalaksit M32 ja M110 erottuvat pienelläkin kaukoputkella kirkkaan ytimen läheisyydessä.
  • Suurella kaukoputkella. Valovoimainen kaukoputki ja pimeä taivas paljastavat galaksin spiraalirakenteen vihjeitä, pölyjuovia ja tähtienmuodostusalueita. Nämä yksityiskohdat vaativat kuitenkin erinomaiset olosuhteet ja kokemusta.

Seuralaisgalaksit M32 ja M110

Andromedan galaksilla on useita seuralaisgalakseja, joista kirkkaimmat ovat M32 ja M110. Molemmat ovat elliptisiä kääpiögalakseja, jotka kiertävät M31:tä.

  • M32 sijaitsee aivan M31:n kirkkaan ytimen eteläpuolella. Se on tiivis ja kirkas, ja se erottuu kiikarilla ja pienellä kaukoputkella tähtimäisenä pisteenä. M32 on yksi helpoimmista seuralaisgalakseista havaita.
  • M110 sijaitsee M31:n luoteispuolella, hieman kauempana ytimestä. Se on laajempi ja himmeämpi kuin M32, ja sen erottaminen vaatii pimeämmän taivaan. Kiikarilla M110 näkyy heikkona sumulaikkuna, ja kaukoputki paljastaa sen soikean muodon.

Molempien seuralaisgalaksien havaitseminen onnistuu samassa näkökentässä M31:n kanssa, kun käytössä on riittävän laaja okulaari.

Valosaasteen vaikutus havaintoon

Valosaaste vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin M31 erottuu ja kuinka pitkälle sen rakenne näkyy. Bortle-asteikko kuvaa taivaan pimeyttä asteikolla 1-9, jossa 1 on täysin pimeä taivas ja 9 on kirkkaasti valaistu kaupunkitaivas.

  • Bortle 1-3 (pimeä maaseutu). M31 näkyy paljain silmin selvästi, ja sen ulottuvuus voi olla useita asteita. Kiikarilla ja kaukoputkella erottuu galaksin kiekko, seuralaisgalaksit ja himmeitä yksityiskohtia.
  • Bortle 4-5 (esikaupunki). M31 näkyy kiikarilla kohtalaisesti, mutta paljain silmin se on heikko tai näkymätön. Seuralaisgalakseista M32 saattaa erottua, M110 on vaikea.
  • Bortle 6-7 (kaupungin reuna). M31 erottuu kiikarilla sumumaisena laikkuna, mutta sen ulko-osat katoavat. Paljain silmin galaksia ei näe. Seuralaisgalakseja ei juuri erota.
  • Bortle 8-9 (kaupungin keskusta). M31:n havaitseminen on erittäin vaikeaa myös kiikarilla. Vain kirkas ydin saattaa erottua suurella suurennuksella. Havainto ei ole mielekäs ilman valosaastesuodatinta.

Suomessa hyvä havaintopaikka on kaukana kaupungin valoista, ja syys- ja talvikaudella pimeä taivas on pitkään käytettävissä. Valosaasteen välttämiseksi kannattaa suunnata havaintopaikalle, jonka Bortle-luokka on 4 tai pienempi.